Glamouria, rantaelämää ja hetki Suomea

Pilvenpiirtäjät kilpailevat korkeudestaan ympärilläni sujahtaessani metrolla niiden välistä kohti Dubain keskustaa. Burj Khalifan tuikkivat valot näyttävät tien luokseen lähimmältä metroasemalta. Ihmiset kerääntyvät lähemmäs maailman korkeinta rakennusta nähdäkseen paremmin. Pian Burjin seinä värjäytyy Emiraattien yhteisen lipun väreistä, ja maan kansallislaulu kajahtaa kaiuttimista. Tuhannet käsivarret ja selfietikut kurkottavat päiden yli tallentaakseen kansallispäivän spektaakkelin. 

Emiraatit, ja erityisesti Dubai, houkuttelee expatteja modernilla ulkomuodollaan, luksuselämällään sekä kiinnostavilla bisnesmahdollisuuksillaan. Myös suomalaisia Dubai on vetänyt puoleensa jo pitkään. Vuoden ympäri lämpimmin ilmasto, arabimaan turvallisuus sekä kotimaahan verrattavissa olevat palkat ovat saaneet monet suomalaiset lähtemään työkomennukselle tai etsimään uusia työmahdollisuuksia tästä rantaelämän ja shoppailun aavikkoparatiisista. Suomalaisia asuu Emiraateissa noin 1500, joista suurin osa Dubaissa tai Abu Dhabissa.

Suomalaisten maahanmuutto alkoi luoda tarvetta myös Suomi-koulujen perustamiselle. Pääkaupunki Abu Dhabin Suomi-koulu perustettiin vuonna 2011, kun taas Dubain Suomi-koulu juhli vuoden 2019 lokakuussa jo kahdettakymmenettä syntymäpäiväänsä. Kumpikin koulu kokoaa oppilaansa suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin pariin kerran viikossa. Lisäksi Dubaissa perustettiin vuonna 2012 suomalainen yhdistys Finnish Programme at DIA, joka järjestää äidinkielistä opetusta Dubai International Academyn (DIA:n) koulussa kolme tuntia viikossa. Vierailin sekä äidinkielen opetusohjelman luokassa että Dubain Suomi-koulussa ennen joululoman alkamista. 

Suomen itsenäisyyspäivää juhlistettiin Norjalaisessa merimieskirkossa Dubaissa.

Norjalainen merimieskirkko Oud Methassa Dubaissa on ulkoapäin kuin mikä tahansa pohjoismaalainen omakotitalo, joka kuitenkin tönöttää itselleen täysin vastakohtaisessa ympäristössä. Keltainen puutalo on kummallinen mutta varsin sympaattinen ilmestys moskeijoiden ja pilviä hipovien lasimöhkäleiden keskellä aavikon kuivassa lämmössä. Avaan oven joulutortuntuoksuiseen ja Suomen lipuilla koristeltuun aulaan, jossa suomalainen pappi kättelee toivottaen lämpimästi tervetulleeksi. Arviolta kolmekymmentä dubainsuomalaista on kokoontunut juhlimaan heille toisen tärkeän maan kansallispäivää, nimittäin Suomen itsenäisyyspäivää. Joululaulujen yhteislaulannan yhteydessä saan tavata Dubain Suomi-koulun opettajia, jotka kutsuvat minut koulun lukukauden viimeiseen kokoontumiseen. Tällä kertaa ohjelmassa olisi pikkujoulut, joita vietetään kiertemällä jouluteemaisissa askartelu- ja leikkipajoissa. Juoden glögiä ja syöden pipareita tietysti. 

Dubain Suomi-koululla on neljä opetusryhmää ikäryhmittäin vauvoista varhaisteineihin. Yli 12-vuotiaiden ryhmää ei pienen osallistujamäärän vuoksi pystytty tänä lukuvuonna järjestämään. Pienempien ryhmässä (1-3-vuotiaat) vanhemmat osallistuvat lastensa kanssa laulaen, leikkien ja satuillen suomeksi. Leikki-ikäisten ja koululaisten ryhmissä otetaan pikkuhiljaa mukaan myös enemmän kulttuurisisältöä sekä suomen kielen oppimateriaalia. Opetus seuraa Suomi-kouluille vuonna 2015 julkaistua opetussuunnitelmasuositusta kontekstiin ja tarpeisiin mukautettuna. Ryhmiä vetävät vapaaehtoiset Suomi-kouluopettajat muutama avustaja seuranaan. Lisäksi vanhemmat osallistuvat toimintaan pyörittämällä Suomi-koulun kokoontumisissa kahvilaa ja auttamalla suomalaisten juhlien järjestämisessä. 

Jouluaiheisia askarteluja Dubain Suomi-koulussa.

Pyörin hyvän aikaa ympäriinsä Dubai International Academyn käytäviä. Ohitan saksan, hollannin ja tanskan kielten luokat ennen, kuin bongaan kaksi joulutonttua ovessa, jossa lukee Finnish. Bingo! Suomen opettaja Minna istuu opettajan pöydän takana pienessä tunnelmallisessa luokkahuoneessa. Pöydällä on kasa tuttuja suomenkielisiä opetusmateriaaleja, seiniä koristavat Suomi-aiheiset posterit ja taulun vieressä seisoo sinivalkoisia lippuja kantava muovikuusi.

Äidinkielen opetusohjelma tarjotaan DIA:ssa opiskeleville 3-19-vuotiaille suomalaisille. Oppilaat saavat suomen tunteja kolme tuntia viikossa keskellä tavallisia koulupäiviä. Vaikka opetus järjestetään DIA:n oppilaille ja kyseisen koulun tiloissa, toimintaa ylläpitää ja rahoittaa suomalainen yhdistys. Käytännön opetustyöstä vastaa suomen opettaja Minna, joka on hoitanut pestiä jo kahdeksan vuoden ajan. Hänellä on kokopäivätyö (30h/vk) DIA:n suomen luokassa. Yhteensä oppilaita on noin 30 vuodesta aina riippuen. Ryhmät ovat pieniä (1-7 oppilasta kerrallaan), mistä Minna kertookin nauttivansa erityisesti, sillä pienryhmäopetuksessa saa keskittyä oppijoiden yksilöllisiin tarpeisiin paremmin. Oppilaat ovat usein hyvin eritasoisia toisiinsa nähden aloittaessaan opetusohjelmassa. Osa aloittaa opiskelun jopa täysin ummikkona. Oppilaita kuitenkin tukee Minna-opettajan lämmin läsnäolo ja selkeä puhe, seinillä havainnollistavat suomenkieliset sanalaput, kartat ja kuvajulisteet, tabletilta löytyvät digimateriaalit sekä kanssaoppijat.

Minna kertoo yhden työn parhaista puolista olevan se, kun hän näkee oppilaan kehittyvän suomen kielessä niin hyvin, että tämä menestyy opinnoissaan myös Suomeen palatessaan. Se kertoo onnistuneesta oppimiskokemuksesta suomen kielen parissa. Äidinkielen opetusohjelman tärkein tavoite onkin ylläpitää ja kehittää suomenkielisten lasten kielitaitoa niin, että heillä olisi mahdollisimman hyvät valmiudet jatkaa opiskelua myöhemmin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Tätä tavoitetta edistääkseen ohjelma seuraa Suomen opetussuunnitelmaa. Materiaalina hyödynnetään suomalaisia äidinkielen oppikirjoja sekä runsaasti nettimateriaalia. Eriytettynä materiaalina Minna käyttää usein myös suomi toisena kielenä – ja E-kirjoja, mutta pyrkii kuitenkin ohjelman nimen mukaiseen äidinkieliseen lähestymistapaan. Pienten ryhmäkokojen ansiosta yksilöllisiä oppimisprosesseja on helppo seurata ja arvioida. Toisinaan Minna saattaa osana arviointia myös testata opittua teettämällä tuttuja harjoituksia uudestaan.

Löydän paljon yhtäläisyyksiä Minnan kertomassa kuin mitä itse huomasin Ruotsissa opettaessani. Ulkosuomalaisten lasten yhteishenki ja motivaatio on jollain tapaa maagista ja mukaansatempaavaa. He kokevat suomen kielen ehkä hieman kaukaisena, mutta juuri siksi mielenkiintoisena tutkimuskohteena. Suomen kieli ja kulttuuri tekee heistä hyvällä tavalla erityisiä, mikä tuo heidät yhteen. Opettajan näkökulmasta oppilaiden tekemisen meininki on erinomainen lähtökohta. Jatkuvana työllistäjänä on kuitenkin sopivan opetusmateriaalin etsiminen. Minna kertookin Suomessa lomaillessaan olevansa tavallaan töissä, sillä hän hyödyntää matkoja oppimateriaalin hankkimiseen. Toinen haaste on työn itsenäisyys, sillä Minna on suomen kielen opetusohjelman ainoa opettaja. Toisaalta hän pystyy ainoana opettajana räätälöimään työstään juuri itselleen ja oppilailleen parhaiten sopivaa.

Emiraateista jäi loppujen lopuksi positiivisempi kuva kuin mitä ennalta kuvittelin. Alkuun en ollut juurikaan innostunut pilvenpiirtäjistä, shoppailusta tai rannoista, mutta Emiraateista voi tehdä paljon muutakin. Muun muassa upeita vaellusreittejä löytyy runsaasti. Ja onhan se sää hieman viehättävämpi kuin Suomen loskakeli talvella. Lisäksi erilaisia opettajantöitä on tarjolla kansainvälisissä kouluissa, ja uskon, että niihin kelpuutettaisiin myös ammattilainen, joka ei puhu englantia äidinkielenään, mutta kantaa taskussaan maisteritasoista suomalaista opettajankoulutusta. Palkat ovat verrattaen hyviä, tai vähintäänkin kohtalaisia, etenkin kuin verot ovat huomattavasti Suomen tasoa alemmat. Maa on yleisesti hyvin turvallinen ja varma vaihtoehto opeseikkailijalle, mutta tarjoaa kiinnostavia vaihtoehtoja kokeilla jotain uutta ja erilaista.

Äidinkielen opetusohjelma järjestetään Dubai International Academyssa.

 

Identity

Happy anniversary my blog! It was almost a year ago when I wrote the first post (Start) about my new job in Sweden. Starting a new life in Stockholm as an almost graduated novice teacher doesn’t feel so far away from the present time. This Sunday, 24th February, the Finnish-speaking minority in Sweden is celebrating Sweden Finns’ day. It’s time for a quick identity check after one year in Sweden.

Ironically, I left Stockholm right before the Sweden Finns’ day and came to Finland to enjoy the winter break. I’m not even actually sure if that day concerns me. Am I a Sweden Finn or just a Finnish expat in Sweden? Let’s take a look at the definition of Sweden Finns meanwhile I try to make up my mind about my current identity.

“Sweden Finns (Finnish: ruotsinsuomalaiset, Swedish: sverigefinnar) are a Finnish-speaking national minority in Sweden consisting of Finns historically residing in Sweden as well as Finnish immigrants to Sweden.” (Wikipedia: Sweden Finns.)

This definition gives us two groups of Sweden Finns: those who were born in Sweden or has lived here for a long time and those who (recently) moved from Finland. The first group, “the locals”, lives pretty Swedish life in my eyes. For many of them, Finland is a place where they spent their childhood summer and Finnish is something they learned from their grandparents. If you ask them about the Finnish culture, you might hear a bunch of old stereotypes, like for example, that Finland is behind Sweden in everything. That might have been true in the ‘60s–‘70s when many people from Finland moved to Sweden to look for a better life – the “finnejävlar” as they were sometimes called.

Back to the definition. I belong to the other group, “expats” (if there’s even a point to separate any groups). I’m an immigrant who was born in Finland, has Finnish-speaking parents and moved to Sweden to work. I listen to a podcast called Ei saa peittää (“Do not cover”) where two podcasters, Loviisa and Marleena, explore the life of young Finnish expats in Stockholm and introduce the differences between Finnish and Swedish cultures. I started to think about how being a Finn in Sweden has changed since the great wave of immigration from Finland 50 years ago. Do we new expats go through the same process of emphasising Finnish culture like the people in the ‘60s before we start to create our own mixed culture?

The reasons for Finns to move to Sweden are still pretty much the same as 50 years ago. The podcasters realise though that the grass is not always greener on the other side and that they feel proud of being Finns (in Sweden). I share the experience of feeling more Finnish than before, but I think that’s because it’s so easy to be a Finn here. If I want, I can follow the local news on Finnish-speaking TV, radio or newspaper and get some of the official websites of Swedish authorities in Finnish. I can meet and mingle with other Sweden Finns in many different groups in social media. And as you know, I even work in Finnish every day! I guess that’s the feeling of being a member of a national minority, not just being an expat – “a person who lives outside of his or her own country” (sanakirja.org).

The new mixture of Sweden Finnish culture is forming. Last year I asked my students if they can say which things in their life come from the Finnish culture and which are Swedish things. We tried to define the word sverigefinska on the whiteboard. At first, they didn’t understand the question at all because they couldn’t find any concrete differences between Swedish and Finnish culture in their life. Instead, they were able to list differences between the countries. They said, for example, that in Finland there’s more forest and that the Finns are quiet people. After discussing the concept of culture, we were able to draw a mind map of some typical features of Finnish culture and Swedish culture. I asked them to form the best combinations of both cultures for themselves. Interestingly enough, many of the students cannot say which one is their first language, but the country defines their nationality. The students who were born in Finland said that they call themselves Finns rather than Swedes.

As far, the definition of Sweden Finns hasn’t convinced me. When I googled “Sweden Finns” (in English), I got one Wikipedia article about Sverigefinnarna and loads of sites about Finland Swedes, aka the Swedish-speaking population in Finland. That’s completely a different thing just like the Wikipedia article goes on: “Sweden-Finns should not be confused with the Swedish-speaking Finland-Swedes in Finland, who comprise a linguistic minority in Finland.” But wait… What about the Finland Swedes who moved to Sweden?

As difficult as it is to define Sweden Finnish culture and as different as the Finns in Sweden can be, we all are members of the same national minority that has its special status in the Swedish society. One thing that we have in common for sure is the special bond to Finland and Finnish culture. Maybe visiting Finland was actually a perfect way to celebrate the Sweden Finnish day! Cheers to national minorities and Sweden Finns!

I learned that Sweden Finns even have their own flag!

 

SVT: Why do we celebrate Sweden Finns’ day?

https://www.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/varfor-firar-man-sverigefinnarnas-dag